Kävin tänään entisessä opinahjossani Taikissa. Piti palauttaa kirjastoon kirja ja mikä parasta, minulla oli lounastreffit kurssikaverini kanssa. Samalla kävin tilaamassa maisterinsormuksen merkiksi mahtavasta suorituksesta. Ihan komea kultarinkula ois tulossa, mutta onpa kohderyhmää taas ajateltu: Rinkula, jonka hinta on 490 euroa! Köyhät taiteilijanplantut syö kaksi kuukautta kaurapuuroa lounaaksi, päivälliseksi ja iltapalaksi tuon ostoksen jälkeen. Oisko köyhälistölle kannattanut suunnitella jotain vähän halvempaa, vaikka terästä tai vaikka muovia?
Promootion passasin ihan suosiolla. Ne on sellaiset akateemiset pukujuhlat, joihin pitää varautua (naisena) jakkupuvulla, kahdella erilaisella valkoisella leningillä, vaaleilla kengillä ja pitkillä käsineillä. Seuralaiselle olisi pitänyt olla tumman puvun lisäksi frakki kaksin kengin ja kaksin liivein. Osallistumismaksu molemmilta 370 euroa yhteensä. Mielestäni arvokkaat ja mieleenpainuvat valmistujaisseremoniat olisi saatu aikaan vähemmilläkin puvuilla ja halvemmalla. Lisäksi puvut ovat sellaisia (valkoisia), että niitä ei oikein voi pitää missään muualla. Olisi ollut kiva, jos olisi ollut joku muu pieni juhlatilaisuus vaikka sen sijaan, nythän viiden vuoden raadannan päätteeksi sai noutaa paperit toimistosta. Promootio jäi väliin, sormuksen kuitenkin tilasin (Muru lupasi kustantaa valmistujaislahjaksi <3 ). Ehkä sitten joku päivä nostan kuohuvaa lasillista sormuksen kimmeltäessä.
Promootiossa minusta on outoa se, että uusi, innovatiivisuudellaan rehvasteleva yliopisto lainaa muilta yliopistoilta tällaiset melkoisen homehtuneet tavat. Jotain uutta ja raikasta olisi voinut keksiä. Anteeksi innovoida. Innovointi on PALJON hienompaa kuin keksiminen.
Melkoisen hienot ja kalliit kekkerit olis ollu tiedossa :(
VastaaPoistaOnnea kuiteskin valmistumisesta ja sormuksesta :)