Keskustelu tuotekopioista on saanut mielenkiintoisen käänteen, kun hintavahkoja laukkuja tuottava Balenciaga teki kopion Ikean sinisestä Frakta-kassista. Siitä sinisestä, jonka voi napata kassalta mukaan 99 sentin hintaan. Yhdennäköisyys on ilmeinen, sen voit tarkistaa vaikkapa täältä Adweekin jutusta. Yleensähän halpismerkit kopioivat kalliita eikä toisinpäin. Tuon jutun mukaan Balenciaga ei ole myöntänyt ottaneensa vaikutteita Ikean maineikkaasta kassista, mutta Ikean edustajat pitävät sitä ilmeisenä.
Kopiointi tässä yhteydessä on otettu vastaan lähinnä kunnianosoituksena. Sellainenhan se muutoinkin on, vaikkakin taloudellisesti harmillista. Jos joku haluaa kopioida tuotteesi, se on erittäin onnistunut. Ikea otti tästä kaiken ilon irti ja polkaisi pikaisen printtikampanjan, jossa se kertoo, miten oikean Ikea Frakta -kassin voi tunnistaa mm. pesemällä sen puutarhaletkulla. Älä kokeile sitä Balenciagan laukkuun.
Jokin aika sitten meillä Suomessa oli isot Marimekko-kopioskandaalit, kun Isoisän puutarha -kankaan kuosi osoittautui vanhan satukirjan kuvituksen kopioksi. Tapaus oli selvä kopio, kuviot oli otettu sellaisenaan ja siirretty kankaalle. Tapaus sai kummallisia piirteitä jälkeenpäin: sen jälkeen joku väitti, että Marimekon kangas, jossa oli akvarellimainen maisema, olisi ollut kopio, koska hän on maalannut akvarelleilla maisemia. Kummassakin oli etualalla ruohoa, taustalla metsää ja taivasta. Eri maalaukset ne kyllä olivat, joten mistään kopiosta ei ollut kyse.
En muutenkaan oikein ymmärrä luksuslaukkujen ja niiden kopioiden maailmaa. Toiset ostavat LuisVuittoneita parin tonnin hintaan, toiset parillakympillä katukauppiaalta ja sitten vertaillaan. Äkkiä katsottuna ne näyttävät samalta. Kopiossa on melko varmasti huonommat materiaalit ja heikompi työn laatu. Rahalla on siis saatu laatua, mutta satakertaisesti sitä ei ole. Loppu on brändin arvoa, mutta onko sillä väliä, kun vähän väliä vastaan kävelee halpoja kopioita? Laukun suunnitteleminen ei ole niin vaikeaa, etteikö edullisestikin voisi tuottaa kivan näköisiä laukkuja torilla myytäväksi. Silti muistan ihmetelleeni Milanossa asuessani sitä, kuinka joka torikauppiaalla oli ne samat kopiot myynnissä, eikä mitään omaa, eli jotenkin keskusorganisoitua bisnestä se oli. Kauppa ilmeisesti kävi, kun kannatti siellä seistä.
Onko Balenciagan laukku sitten Ikea-kopio? Ei se kopio ole, mutta vaikutteita on saatu. Vähän kuin Ikean PS Lömsk on ottanut vaikutteita Aarnion pallotuolista. Vaikutteita saa ottaa, ideoita saa kehitellä eteenpäin, se ei ole mitenkään rikollista. Toisinaan rajanveto on tosin vaikeaa ja mennään moraalisesti epävarmoilla vesillä. Balenciagan laukussa on eri materiaali, joka jo tuo toisenlaista henkeä siihen. Sen kyljessä on sauma, jollaista Ikean kassissa ei ole. Veikkaan, että siinä on myö svuori ja sisällä lokeroita tai taskuja. Kovin paljoa mallia ei tarvitse muuttaa, että se on lain mukaan eri tuote.
Nyt voimme kaikki elvistellä oikean, alkuperäisen Ikea Frakta -kassin kanssa. Kerrankin halvalla.
