Tänään on ollut asiakashankintapäivä. Olen siis roikunut lähes koko päivän puhelimessa lörpöttelemässä enempi ja vähempi potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Myyntityö ei todellakaan ole minun heiniäni, vaikka höpöttelijä olenkin. Joidenkin kanssa on helpompi jutella kuin tosten, varmaan paljon sen mukaan, mihin tilanteeseen sattuu soitamaan – onko juuri joku ikävä homma kesken vai oliko henkilö juuri palaamassa mukavalta kahvipaussilta mukavien ihmisten parista. Nämä myyntihommat on kuitenkin ihan kivoja, kun vastapuolet ovat yritysten edustajia, jotka tekevät bisnestä kukin alallaan ja bisneksen tekoon kuuluu kaikenlainen ostaminen ja myyminen. Siksi yleensä myyntisoittoihinkin suhtaudutaan vähintäänkin asiallisesti. Paljon saa kuitenkin luurissa heilua, ennen kuin saa jotakin konkreettista aikaan. Ehkä joku oikea myyjä olisikin jo saanut ainakin tuplasti aikaan, mutta veikkaan, että tälläkin keinolla duunia löytyy riittävästi.
Vielä kun osaisi kertoa vetävästi osaamisestaan. Se tuntuu olevan koko alaa vaivaava ongelma. Ne pärjäävät, jotka ovat hyvä myymään, mutta monta hyvää tekijää olen tavannut, jotka eivät vain saa työtään kaupaksi, ihan vain siksi, että eivät osaa sitä myydä. Pitäisi olla joku agentuuri.
Tein viime viikolla materiaalia omaa myyntityötäni varten. Otin siis lusikan kauniiseen käteen ja totesin, että pätee ne samat säännöt minuun kuin muuhunkin. Jotain tarttee tehdä, että jotain saa aikaiseksi ja paras tehdä se kunnolla. Laitoin siis portfolion kuntoon, vastaamaan paperiversiota, jota myös korhustin. Tein myös pienen läpyskän jaettavaksi. Paperiportfolio ja läpykät on painossa, kortteja teinkin jo jokin viikko sitten.
Yksi kilpailujuttukin on tekeillä, kiinnostava juttu, koskee nimittäin apuvälineitä. Sitä on kiva pohdiskella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti