Free- vai palkkatyö?

Kas siinäpä pulma. Ollako vai eikö olla? Tämä on ollut minun kesäpulmani. Kesän mietin ja nyt olisi johtopäätösten aika.

MITÄ LÖYTYY?
Onko todennäköisempää, että työllistyisin freenä vai "normaaliin" palkatyöhön? Ennen opiskeluja tein pitkään freetöitä ja se toimi hyvin. Joskus töitä oli enemmän ja joskus vähemmän, mutta aina oli jotain kuitenkin. Tosin silloiset vakiasiakkaat ovat kadonneet, kun olin pari vuotta ulkomailla ja kaikkiaan viisi opiskelemassa. Poissa silmistä, poissa mielestä. Toisaalta, jos ei ole freeasiakkuuksia, niin eipä ole sitä vakityötäkään nyt. Kumpaa siis olisi helpompi hankkia? Tuurikysymys, sanoisin. Freetöitä on ollut nyt kesälläkin, mutta liian vähän, jotta sillä pärjäisi.

SAAKO RAHAA?
Siis riittävästi? Palkkatyössä pitää keskustella kerran ja sitten se raha tulee kuin Manulle illallinen, joka kuukausi, indeksikorotuksineen ja lomarahoineen, sinä päivänä kuin pitääkin. Joitakin suosituksia ja minimeitäkin on määritelty. Freenä rahaa tulee, kun joku maksaa laskun. Valitettavan usein joutuu keskustelemaan siitä, miksi freen tuntihinta on suurempi kuin vakituisen työntekijän. Sehän tietysti johtuu siitä, että free maksaa palkkiostaan myös vapaapäivät, työvälineet ja -tilat ja hoitaa "toimistohommat" eli markkinoinnin, laskutuksen jne. Jotain pitäisi jäädä palkkaakin. Tosin näin lama-aikaan voi palkkatyössäkin olla vaikeaa neuvotella palkasta, kun tekijöitä pönkeää ovista ja ikkunoista. Omaa osaamistaan ja sen arvoa on vaikea arvottaa ennen kuin se on koeteltu. Tämä on varmaan persoonakysymys, sillä joillekin se on helpompaa kuin toisille, itselleni on helpompaa antaa töiden puhua puolestaan. Toisaalta freenä palaute on aina suora: kun raha läpsähtää tilille, työ on ollut hintansa väärti. Jos keikka menee liian halvalla, seuraavan tarjouksen osaa tehdä paremmin. Rahan lisäksi palkkatyössä on myös työterveyshuolto. Freenä pitää tienata sen verran, että on varaa mennä lääkärille tarvittaessa ja pitää sairaspäivä, jos flunssa iskee.

MISTÄ TYKKÄISIN?
Freenä on ollut kiva työskennellä, kun saa olla asiakkaiden kanssa. Toisaalta palkkatöissä on yleensä työyhteisö. Työkaverit on se juttu, jota olen kaivannut freetyössä. Välillä olenkin työskennellyt jonkin toimiston kyljessä ihan vain siksi, että on mukavaa olla työkavereiden kanssa. Sellaista minulla ei nyt juuri ole, vaan työhuoneeni on kotona, mutta mikä estää sellaisen hankkimisessa? Työnjohto on molemmissa: palkkatyössä esimies, mukava tai ei, freetyössä asiakas, mukava tai ei. Freetyössä tietysti vaihtelevampi, eli jos ei tykkää asiakkaasta, voi tehdä duunit toisille. Ei tosin ole tullut niin ikävää tyyppiä vielä vastaan. Esimiestä ei kuitenkaan ihan niin helposti voi vaihtaa, silloin kun menee koko duuni vaihtoon.

SIINÄPÄ SE.
Taidan panostaa näihin freetöihin. Jos oikein kiva palkkatyö olisi tarjolla, voisin hakea, mutta ei varmaankaan kannata sen löytymiseen panostaa. Siispä puhelin laulamaan ja duunia hankkimaan!