sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Sähläämistä ja tuottavuutta

Ihmiset tekevät kovin eri tavalla töitä. Toiset tekevät innolla ja vauhdilla, jotkut hissukseen ja tehokkaasti, yhdet kovalla drivilla mutta sähläten. Työn arvostuksen suhteen sillä ei tunnu juurikaan olevan merkitystä, tekeekö joku tehokkaasti tai tehottomasti, innolla tai lannistuneesti, sähläten tai järjestelmällisesti. Näitä työn ominaisuuksia olisi sitä paitsi hyvin hankala mitata, jos vaikkapa palkka perustuisi siihen, miten kukin saa aikaan. Joissain töissä mittaaminen onnistuisi ja urakkapalkkakin on ihan käypäinen palkkauksen muoto. Urakalla jaksaa painaa, jos ei muuten niin euron kuvat silmissä. Laatua pitää toki silloin tarkkailla, ettei pelkkä määrä riitä urakan täyttämiseksi.

Kuukausipalkkaisten sankassa joukossa meno on kirjavaa. Työnantajat ovat usein huolissaan siitä, että tekijät laistavat, lähtevät liian aikaisin kotiin ja saapuvat myöhään. Työntekijät syyttävät kytäämisestä. Silloin, kun jousto toteutuu molemmin puolin, työmäärä on sopiva ja työt tulevat tehdyksi, olisi helppoa todeta, ettei työssäoloajalla tai työntekopaikalla ole oikeastaan väliä. Se taas vaatisi hyvää luottamusta puolin ja toisin. Etätöidenkin suhteen on huomattu, että luottamuksen puute on useimmiten pahin este. Työnantaja pelkää, että työntekijä saattaa pyöräyttää koneellisen pyykkiä samalla, kun hoitelee työasioita kotona. Haittaisiko se? Onhan toimistoissakin kahvitaukoja ja varsinkin ajattelutyötä tekevät eivät kykene keskittymään niin pitkiä aikoja kerrallaan, että ei välillä pitäisi juoruilla työkaverin kanssa.

Juoruilukaan ei välttämättä ole pahasta työpaikalla. Siinä tulee vahvistetuksi tiimin yhteenkuuluvuutta, rakennetaan luottamusta ja vaihdetaan työhönkin liittyvää informaatiota ihan huomaatattaan, ilman muistioita. Hyvä olisi myös muistaa erilaiset työaikoja koskevat kokeilut, joissa on todettu, että lyhyempää päivää tekevät työskentelevät tehokkaammin ja tekevät vähemmän virheitä, eli siis tuottavat paremmin. Pitkän päivän tekeminen ei siis olekaan kenenkään etu pitemmän päälle. Sekään ei toki tarkoita sitä, etteikö toisinaan olisi tarkoituksenmukaista tehdä urakalla jokin homma pois, iltaan ja pitempäänkin, kunhan se ei tule tavaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti