Harjoitteluun, hops!

Laitoin sitten niitä Istanbulin-kuvia Facebookiin, sieltä voi käydä kurkkimassa.

Kaikenlaista on mielessä ehtinyt pyöriä sitten viime kirjoituksen, mutta en ole saanut niitä näppäimille saakka tuotua. Liekö kaamosta vai mitä tekosyytä tähän nyt keksisi. Jotain positiivista kuitenkin on kerrottavana, sillä aloitan vuoden vaihteessa työharjoittelussa, jos en satu "oikeita töitä" ennen sitä saamaan. Meinasi näätsen käydä siten, että olisin jämähtänyt tuohon omaishoitajan rooliin. Viime keväästä olen autellut vanhempiani, joilla avun tarve silloin kovasti lisääntyi. Nyt siellä heillä on hoitaja täysipäiväisesti töissä, joten pääsen helpommalla. Tuo hoitohomma on siitä kinkkinen juttu, että sitä tulee tehneeksi, kun tarvetta on ja mahdollisuus siihen. Se kutenkin nakertaa naista, eikä sitten jaksakaan panostaa työnhakuun niin täysipainoisesti, kuin pitäisi, kun monta muutakin murhetta liikkuu mielessä. Niitä muita asioita ei saa mielestä niin kauan kuin on kiinni tuossa hoitohommassa. Sitä paitsi hoitotyö ei ole minun hommaa lainkaan! Lienee eri rotu ihmisiä, joille se on ominaista. On se mukavaa, kun on löytänyt sellaisen alan, joka kiinnostaa ja josta tykkää. Samalla ihailen sitä vanhemmilleni palkkaamaani hoitajaa, jolla on selvä intohimo ihmisten hoitamiseen ja joka tykkää työstään ihan silmin nähden. Minäkin tykkään omastani, olen ihan into pinkeänä menossa vuoden vaihteessa töihin, vaikka en saakaan siitä palkkaa.

Harjoittelu, tai oikeammin työelämävalmennus, tarkoittaa sitä, että menen töihin ilmaiseksi, mutta saan siltä ajalta ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Se on minun osaltani ihan kohtalaisen hyvä, koska se laskettiin ajalta ennen opiskelua ja opiskeluajalta vain niiltä viikoilta, jolloin olin työskennellyt yli 18 tuntia, lähinnä kesäisin. Opintorahaan nähden siis tuloni moninkertaistuvat, joten ei valittamista. Minullahan jäi työharjoittelu opintojen aikana tekemättä, kun luurasin ulkomailla ja kesätöiksikin oli helpompi hankkia noita graafisen puolen hommia. Ei sillä, ettäkö minulla ei olisi kokemusta, onhan minulla, mutta ei nyt juuri suoranaisesti muotoilun osalta kouluprojekteja lukuun ottamatta. Näinpä se harjoittelujakso on varmaankin oikein hyvä aloitus työelämään. Menen tekemään projektia, joka liittyy turvarannekkeisiin, joten se on ihan mun juttu. Niihin on tullut tutustuttua viime kuukausien aikana, sekä niiden toimintaan että toimimattomuuteen!